Helene Schjerbeck Ateneumissa

Pari viikkoa sitten kävin myös Ateneumissa. Siellä oli todella ruuhkaista. Hyvin pian livahdin
vakinaisten kokoelmien joukkoon sillä en ole koskaan ollut HS:n innokas ihailija.

Amos Rex

Kävin tammikuussa tutustumassa Amos

Rexiin. Olen lykännyt asiaa, sillä en pidä jonoista. Nyt oli
näyttelyssä kuitenkin ihanan väljää. Birger Carlstedtin näyttely oli viimeisiä päiviään auki ja olin
vallan ihastunut sekä tähän uuteen taiteilijatuttavuuteen että paikkaan.

Vuoden lopun näyttelyissä

David Hockney Taidehallissa

Ei kovin kummoinen. Mukaan ei ilmeisesti oltu saatu kovin arvokkaita teoksia (uima-allaskuvia jne). Valokuvien ottaminen oli kielletty, mikä oli pettymys. Kaupassakaan ei ollut tarjolla mitään ihmeellistä. Taidehallissa ei ole tullut käytyä moneen vuoteen ja se vaikutti todella rapistuneelta. Ilmeisesti kituvan kannatusyhdistyksen ylläpitämä.

Kaupunkikuvia Ateneumissa. 
Suomalaista kaupunkitaidetta 1910-1980 luvuilta. Todella mielenkiintoinen näyttely hienoissa puitteissa, mutta tietysti valtion taidemuseon resurssit ovat aivan erilaiset kuin Taidehallin. Otin aika paljon kuvia ja etsiskelin joululahjoja museokaupassa.

Hamissa ja Kiasmassa

En ole juuri ehtinyt kuvataidetta harrastaa viime aikoina. Eilen oli kuitenkin vähän sateinen päivä ja lähdin käymään parissa näyttelyssä.

Hamissa Tennispalatsissa oli "Pariisi" näyttely. Vähän sekava mutta mielenkiintoinen.

"Tanssiva pariisi", tekijä Yrjö Saarinen. Ihan mahtava iso työ ja kovin erilaista Saarista. En yleensä pidä hänestä, mutta tämä on hieno. 

Samoin vähän erilaista Jalmari Ruokokoskea. Olen aina ihmetellyt miksi häntä pidetään niin hyvänä. Itsellänikin on yksi Porvoon tuomiokirkkoa esittävä lyijykynäpiirros, aika surkea. Kuulemma hän väsäsi niitä tusinoittain ja myi Porvoon torilla viinarahaa saadakseen. Nämä työt ovat ilmeisesti siltä ajalta jolloin häntä vielä pidettiin merkittävänä taiteilijana. 

Marcus Collin, Pariisin bukinisteja. 

Pari valintaani, tekijöitä en muista. Näyttelystä ei ollut mitään esitettä. Suosittelen, taitaa jatkua vielä elokuulle. 

Samalla kertaa lähdin käymään Kiasmassa, jota en yleensä harrasta. En pidä rakennuksesta enkä varsinkaan siitä miten vähän teoksia siellä on ja miten huonosti ne ovat esillä. Miksi ihmeessä valkoiset betoniseinät hohtavat tyhjyyttään ja vasta viidennessä kerroksessa on jotain näkemisen arvoista. Eikö Suomesta löytyisi nykytaiteilijoita jotka olisivat onnessaan saadessaan vaikka lyhyeksi aikaa esitellä töitään Kiasman käytävillä? 

Viides kerros kyllä sai minut onnelliseksi. Siellä oli englantilaisen taitelijan Grayson Perryn yksityisnäyttely. Ihan mahtavia töitä. Perry on transvestiitti ja hän hallitsee häkellyttävän määrän erilaisia tekniikoita. Kuvakudoksia, taidegrafiikkaa, keramiikkaa, valurautaa, pronssia. Isot kuvakudokset olivat mahtavia, kantaaottavia ja niin brittiläisiä. 

Perryn näyttely on avoinna vielä 2. syyskuuta saakka. 

Kuvia Helsingistä

Tämän taulun olen ostanut kirpparilta. Siinä oli reikiä ja maali oli hankautunut pois parista kohtaa.
Sain sen jotenkin korjattua ja pidän siitä. Taulussa ei ole signeerausta, mutta sen täytyy olla aika
vanha, sillä tällaista maisemaa ei hesasta enää löydy. Mieleeni tuli lähinnä Kamppi tai Töölö,
mutta kehysten taakse on lyijykynällä kirjoitettu Töölönkatu 52. Taulu no.15:

Taulu no. 16 on tussipiirros Eiran sairaalasta. Signeeraus on Nokelainen, vuosiluku epäselvä,
olisiko -31? Ilmeisesti tuolloin on jo rakennuksen sivuitse kulkenut raitiotie, voisiko pitää paikkansa?
Rakennus on hieno ja tuo mieleeni lapsuuden. Kävin koulua Kaivopuistossa ja seikkailimme usein
rakennuksen takaisilla käytävillä ja sisäpihoilla. Lahjaksi saatu taulu.

Valokuvasuurennus (no.17) esittää Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmataloa Stockmanin tavaraloa vastapäätä. Ihmisten vaatetuksesta, autoista ja liikekilvistä päätellen ollaan melkein
sadan vuoden takaisessa ajassa, ehkä 20-30-lukujen taitteessa? Kierrätyskeskuslöytö.

Hamissa: jatkoa edelliseen

Pysyvästi Hamissa on ilmeisesti esillä Tove Janssonin upeita freskoja, jotka on aikanaan tehty
Helsingin Kaupungintaloon. "Juhlat kaupungissa" vuodelta 1947 on erityisen mielenkiintoinen. Siinä taiteilija kuvaa myös omaa elämäänsä: upea kaunotar kavaljeerin käsivarsilla on hänen uusi rakkautensa Viveca Bandler.

Esillä on myös laaja Tyko Sallisen (1879-1955) näyttely. Ei ole varsinaisesti koskaan kuulunut mielitaiteilijoihini, mutta täytyy sanoa, että varsinkin vaimoa Mirriä esittävät kuvat ovat hienoja. Ilmeisesti vahva tunneside kohteeseen edesauttaa työn onnistumista.

Miehet maalauksessa ovat Sallinen ja hyvä ystävänsä Jalmari Ruokokoski.

                                                                                                                        

Helsingin taidemuseossa (HAM)

Piti käydä katsomassa  Chris af Enehjelmin näyttely. Mielenkiintoista, monitaiteellista. Kuvataiteilijana hänellä on ihan omanlaisensa tyyli. Millä nimellä sitä kutsuisi? Jotain naivismin ja sarjakuvataiteen vivahteita siinä kyllä on.

Tämä työ on jo vähän erilainen, jonkinlainen kokeilu ilmeisesti.

Parhaana pidin tässä yllä

olevia  töitä, jonkinlaisia maalauksen ja veistoksen yhdistelmiä.