Hamissa Tennispalatsissa oli "Pariisi" näyttely. Vähän sekava mutta mielenkiintoinen.
"Tanssiva pariisi", tekijä Yrjö Saarinen. Ihan mahtava iso työ ja kovin erilaista Saarista. En yleensä pidä hänestä, mutta tämä on hieno.
Samoin vähän erilaista Jalmari Ruokokoskea. Olen aina ihmetellyt miksi häntä pidetään niin hyvänä. Itsellänikin on yksi Porvoon tuomiokirkkoa esittävä lyijykynäpiirros, aika surkea. Kuulemma hän väsäsi niitä tusinoittain ja myi Porvoon torilla viinarahaa saadakseen. Nämä työt ovat ilmeisesti siltä ajalta jolloin häntä vielä pidettiin merkittävänä taiteilijana.
Marcus Collin, Pariisin bukinisteja.
Pari valintaani, tekijöitä en muista. Näyttelystä ei ollut mitään esitettä. Suosittelen, taitaa jatkua vielä elokuulle.
Samalla kertaa lähdin käymään Kiasmassa, jota en yleensä harrasta. En pidä rakennuksesta enkä varsinkaan siitä miten vähän teoksia siellä on ja miten huonosti ne ovat esillä. Miksi ihmeessä valkoiset betoniseinät hohtavat tyhjyyttään ja vasta viidennessä kerroksessa on jotain näkemisen arvoista. Eikö Suomesta löytyisi nykytaiteilijoita jotka olisivat onnessaan saadessaan vaikka lyhyeksi aikaa esitellä töitään Kiasman käytävillä?
Viides kerros kyllä sai minut onnelliseksi. Siellä oli englantilaisen taitelijan Grayson Perryn yksityisnäyttely. Ihan mahtavia töitä. Perry on transvestiitti ja hän hallitsee häkellyttävän määrän erilaisia tekniikoita. Kuvakudoksia, taidegrafiikkaa, keramiikkaa, valurautaa, pronssia. Isot kuvakudokset olivat mahtavia, kantaaottavia ja niin brittiläisiä.
Perryn näyttely on avoinna vielä 2. syyskuuta saakka.
